Endometrioosi on tärkeä diagnosoida ajoissa
Endometrioosi eli toiselta nimeltään kohdun limakalvon sirottumatauti on yleinen gynekologinen tauti. Endometrioosipotilailla kohdun limakalvo kasvaa kohdun ulkopuolella, jossa se aiheuttaa kroonisen tulehdusreaktion kudoksissa. Endometrioosipesäkkeet ovat nykykäsityksen mukaan kuukautisveren vuodosta vatsaonteloon syntyneitä kipeitä pesäkkeitä. Pesäkkeitä voi olla munasarjoissa, vatsakalvolla, suolessa tai virtsarakossa.
Endometrioosia sairastaa noin 5-10% hedelmällisessä iässä olevista naisista. Riski sairastua endometrioosiin on 7-kertainen, mikäli lähisukulaisella on todettu endometrioosi. Endometrioosi voi aiheuttaa lapsettomuutta.
Endometrioosin oireet
Endometrioosi saattaa oireilla jo teini-iässä. Vaihdevuosi-iässä estrogeenierityksen loppuessa tauti vähitellen sammuu.
Endometrioosin oireet vaihtelevat endometrioositaudin sijainnin ja vaikeusasteen mukaan. Kuukautiskipu on keskeinen, mutta harvoin ainoa oire.
Tavallisin vaiva on alavatsakipu, joka on voimakas kuukautisvuodon aikana, mutta lisäksi tyypillistä on että kipu alkaa jo useita päiviä ennen kuukautisia.
Kipuoireet tulevat usein syklisesti, mutta vaikeassa taudin muodossa kivut ovat jatkuvat.
Taudinkuvaan kuuluu usein myös yhdyntäkipuja, tärinäkipuja tai vuotohäiriöitä. Vuotohäiriöt ovat yleensä tiputteluvuotoja, harvoin kuukautisvuodon runsastumista.
ENDOMETRIOOSIN TOTEAMINEN
Gynekologin tutkimuksessa tavallisin löydös on kipu ja arkuus kohdun takapinnalla. Lievässä endometrioositaudissa tällaista ei välttämättä havaita.
Jos endometrioosiin liittyy munasarjan sisälle kasvanut endometriooma, voi munasarja olla sisätutkimuksessa selvästi suurentunut.
Gynekologi tekee vastaanotolla ultraäänitutkimuksen, jonka avulla endometrioosi on helpoiten havaittavissa.
Endometrioosin hoito
Lievässä endometrioositaudissa tulehduskipulääkkeet ovat ensisijainen hoitomuoto.
Endometrioosikipua hoidetaan munasarjojen estrogeenin eritystä vähentävillä lääkkeillä, ja usein pyritään vuodottomuuteen.
Yhdistelmäpillerit lievittävät yleensä tehokkaasti oireita vähentämällä kipua, tasoittamalla vuotoja ja monesti myös estämällä endometrioosin pahenemisen. Ehkäisypillereitä voidaan käyttää myös jatkuvana hoitona, ilman taukoviikkoja, jolloin vuodot jäävät pois.
Hormonikierukka aiheuttaa vuotojen vähenemistä tai loppumista, jolloin se voi myös olla hoitovaihtoehto, mikäli ei ole raskaustoiveita.
Jatkuva keltarauhashoito auttaa myös tehokkaasti oireisiin.
Keltarauhashormonihoitojen vaihtoehtoja on useita ja niiden tavoitteena on saada vuodot loppumaan ja samalla vähentää munasarjojen estrogeenieritystä.
Keltarauhashormonilääkitys voi aiheuttaa vaihdevuosioireita ja osteoporoosia.
Vaikeamuotoisessa taudissa tarvitaan leikkaushoitoa, mikäli oireita ei saada helpotettua lääkehoidolla, jos esiintyy vaikeita ulostamis- tai virtsaamisvaivoja tai jos munasarjasta on löytynyt iso endometrioosikysta.
Kirurgisesti voidaan poistaa endometrioosipesäkkeitä, mutta on hyvä tietää, että tauti saattaa uusiutua herkästi. Jos ei ole raskaustoiveita, jatketaan yleensä hormonihoidolla leikkauksen jälkeen.
Tähystysleikkauksessa pesäkkeet poistetaan, jolloin kivut loppuvat tai ainakin vähenevät.
Tutkimuksissa on todettu, että lievänkin endometrioosin poisto on joissain tapauksissa hyödyllistä lapsettomuuden hoidossa, sillä endometrioosikudos aiheuttaa epäedullisen ympäristön hedelmöittymiselle. Samassa tähystyksessä voidaan selvittää ovatko munanjohtimet avoimet.
Endometrioosin ehkäisy
Endometrioosin syntyä ei voi estää, mutta sen oireita ja kasvua voi ehkäistä käyttämällä ehkäisypillereitä. Myös hormonikierukan on todettu estävän endometrioosin pahenemista. Raskaudet ja pitkä imetysaika vähentävät myös endometrioosin riskiä.