Urologia ja urologiset toimenpiteet

Virtsaamisvaivat ovat hyvin yleisiä ja ne alkavat lisääntyä iän myötä jo 50-vuoden iässä. Tavallisimmat oireet ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, epäsäännöllinen tai heikentynyt virtsasuihku, yövirtsaaminen, vaikeus pidättää tai ponnistelun tarve.

Syitä virtsaamisvaivoihin voi olla useita. Hyvä nyrkkisääntö on kääntyä erikoislääkärin puoleen, mikäli vaiva häiritsee arkielämää. Yleensä on parempi tutkituttaa kuin elää epätietoisuudessa.

Kyseessä on useimmiten eturauhasen liikakasvu, jota voidaan hoitaa monin tavoin. Eturauhassyöpä kannattaa aina sulkea pois ja mikäli kyseessä on eturauhasen tulehdus, se voidaan hoitaa antibiooteilla. Tärkeintä on selvittää mistä virtsaamisvaivat johtuvat. Yleisimmät tutkimukset ovat eturauhasen tunnustelu, virtsateiden ultraäänitutkimus sekä veri- ja virtsakokeet.

Miesten ikääntyessä erektio huononee luonnostaan. Vaivaa ei kannata hävetä, vaan siihen voi ja kannattaa hakea apua erikoislääkäriltä. Erektiolääkkeet ovat mullistaneet erektiohäiriöiden hoidon ja lääkehoidolla voidaan tehokkaasti parantaa seksielämää. Miesten vaihdevuosivaivoja voidaan puolestaan helpottaa mieshormonilääkityksellä.

Verivirtsaisuus on merkittävä oire, joka saattaa viitata virtsateihin mahdollisesti liittyvästä syövästä. Erityisesti silminnähtävä (makroskooppinen) veri virtsassa on oire, joka edellyttää virtsateiden välitöntä tutkimista. Mikroskooppinen verivirtsaisuus on merkitykseltään vähäisempi, mutta sitäkin on aina syytä kontrolloida ja tarvittaessa selvittää sen syyt.

Tavanomaisin hyvänlaatuinen verivirtsaisuuden syy on virtsatulehdus tai virtsatiekivitauti. Myös hyvänlaatuisiset munuaiskasvaimet, kuten kystat, onkosytomat ja angiomyolipomat, voivat olla verivirtsaisuuden taustalla. Tutkimuksilla tulee kuitenkin myös sulkea pois virtsateiden eri syövät, kuten munuaissyöpä, virtsajohtimen syöpä, virtsarakkosyöpä ja eturauhasen syöpä.

Verivirtsaisuuden tutkimukset ovat virtsateiden ultraäänitutkimus ja/tai tietokonetomografia, virtsarakon tähystys ja virtsan irtosolututkimus. Perustutkimuksina tutkitaan lisäksi aina virtsanäyte tulehduksen poissulkemiseksi, pieni verenkuva, CRP, senkka, kreatiniini ja miehiltä prostataspesifinen antigeeni, PSA.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa. Eturauhassyövän ennuste on tänä päivänä varsin hyvä. Yli 90 % potilaista ovat elossa viiden vuoden jälkeen.

Eturauhasen syöpää hoidetaan leikkaamalla, sädehoidolla ja hormonihoidoilla. Mikäli tutkimuksissa todetaan eturauhasen syöpä, lääkärisi ohjaa sinut hoidettavaksi julkiselle puolelle, lähimmälle urologian klinikalle, alueelliseen syöpäkeskukseen tai Syöpäsairaala Docratekseen. 

Mikäli sinulla on itseäsi huolestuttavia oireita, ne kannattaa aina tutkituttaa ajoissa. Kaikki oireet eivät tarkoita syöpää ja mikäli kyseessä olisi syöpä, sen ajoissa löytäminen on kaikkein tärkeintä.

Virtsarakon tähystys on tärkein diagnostinen tutkimus virtsaamisongelmien ja erityisesti verivirtsaisuuden selvittelyssä. Tähystyksessä tutkitaan virtsaputki, sulkijalihas, eturauhasen koko ja muoto sekä rakon tilavuus. Kuulet tähystyksen tulokset lääkäriltäsi heti toimenpiteen jälkeen. Virtsarakon tähystys tehdään yleensä paikallispuudutuksessa taipuisalla tähystimellä. Virtsaputken suu ja sen ympäristö puudutetaan ennen tähystystä. Ennen toimenpidettä virtsarakon tulee olla tyhjä.

Ennen tähystystutkimusta hoitava lääkäri tekee usein lähetteen virtsanäytteeseen, joka otetaan korkeintaan viikkoa ennen tähystystä. Näyte tulisi ottaa mieluiten aamuvirtsasta tai vähintään 4 tuntia rakossa olleesta virtsasta. Näytteen voi ottaa kotona ja voitte noutaa näytepurkit laboratoriosta. Tähystystä ei tehdä jos rakossa on tulehdus.

Tutkimukseen ei tarvitse valmistautua erityisesti, saat syödä ja juoda normaalisti. Toimenpide kestää noin 15 minuuttia. Sairauslomaa ei tarvita. Parin päivän ajan virtsatessa voi esiintyä kirvelyä, tihentynyttä virtsaamisen tarvetta ja verta virtsatessa. Tähystyksen jälkeen olisi hyvä juoda nesteitä normaalia runsaammin. Edellä kuvatut oireet menevät ohi muutamassa päivässä.

Jos käytössä on verenohennuslääke, on se syytä lopettaa 3 päivää ennen toimenpidettä. Mikäli sinulle on tehty sydänläppäleikkaus, ota yhteyttä hoitavaan lääkäriin lääkityksen tarkistamiseksi.
Jos virtsarakon tähystyksen yhteydessä tehdään toimenpide, tehdään tähystys nukutuksessa tai spinaalipuudutuksessa, ja tällöin sairauslomaa tarvitaan noin viikko.

PSA-testi on verikoe, jossa mitataan PSA:n pitoisuus verestä.
PSA eli prostataspesifisen antigeeni on eturauhasen tuottama proteiini, jota erittyy vain eturauhaskudoksesta. 

Proteiinia erittyy joko hyvän- tai pahanlaatuisena, siksi pelkän PSA-arvon perusteella ei voida päätellä onko kohonneen arvon takana eturauhassyöpä vai ei.
Kohonnut PSA-arvo saattaa johtua eturauhasen tulehduksesta, eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta tai eturauhassyövästä.

Korkea PSA-arvo tai PSA-arvon nopea nousu viittaavat kuitenkin eturauhassyöpään ja PSA-testin avulla on mahdollista havaita oireeton eturauhassyöpä heti varhaisvaiheessa.
Tarvittaessa selvitetään niin sanotun vapaan PSA:n osuus. Syöpäriski on sitä suurempi, mitä matalampi on vapaan PSA:n osuus.

PSA-arvo on aina yksilöllinen ja erikoislääkärin vastaanotolla saadaan nopeasti arvio PSA-arvon merkityksestä juuri sinun tapauksessasi: onko syytä lisätutkimuksiin, kuten koepalojen ottoon vai riittääkö pelkkä PSA-arvon seuranta.

PSA-arvon mittaus auttaa arvioimaan eturauhassyövän sairastumisriskiä ja puuttumaan mahdollisiin pahanlaatuisiin muutoksiin jo varhaisessa vaiheessa.
PSA:n testiin voit mennä suoraan laboratorioomme ilman ajanvarausta ja lääkärin lähetettä.

Mikä on Stockholm3-testi?

Stockholm3-testi (STHLM3) on verikoe, jonka avulla voidaan arvioida eturauhassyöpäriskiä paremmin kuin pelkällä PSA-testillä. STHLM3-testi mittaa eturauhassyöpäriskiä entistä alemmilla PSA-arvoilla (1,5-3 ng/ml), jolloin vähennetään turhien kudosnäytteiden eli eturauhasbiopsioiden ottoa.

Mikäli testitulos on negatiivinen, ei kudosnäytettä tarvitse välttämättä ottaa vaikka PSA olisikin koholla (> 3 ng/ml). Testin avulla vähennetään vääriä syöpäepäilyjä ja samalla pystytään paremmin ennustamaan onko syöpä ärhäkkä vai hitaasti etenevä.

Verikokeen oton yhteydessä selvitetään kliiniset taustatiedot: ikä, eturauhaslääkitys, aiemmat kudosnäytteet eturauhasesta ja eturauhassyövän sukuhistoria.
Stockholm3-testissä verinäytteestä määritetään viisi proteiinimarkkeria (kokonais-PSA, vapaa-PSA, hK2, MSNB ja MIC1) ja yli 100 geenialuetta. Verinäytteestä saatavat tiedot yhdistetään kliinisiin taustatietoihin.

Kenelle Stockholm3-testi sopii?

STHLM3-testillä voidaan korvata PSA-testi. Testiä suositellaan 50–70-vuotiaille miehille. Testi ei sovi miehille, joilla on jo todettu tai hoidettu eturauhassyöpä.

Miten pääsen testiin?

Stockholm3-testiin pääset suoraan laboratoriossamme ilman ajanvarausta halutessasi ilman lääkärin lähetettä tai lääkärin vastaanottokäynnin jälkeen lääkärin lähetteellä.

Tutkimustulokset

Tutkimustuloksissa annetaan arvio eturauhassyövän riskistä sekä suositukset jatkotutkimuksista ja/tai seurannasta. Tulosten valmistuminen kestää noin 4-6 viikkoa.

Hyvälaatuista eturauhasen liikakasvua hoidetaan GreenLight-laserhoidolla. Toimepiteessä käytetään vihreän aallonpituuden (532 nm) laservaloa liikakasvun hoitoon.
GreenLight-laserhoito on turvallinen ja tehokas hoitomenetelmä.
Toimenpide suoritetaan virtsaputken kautta ja laserin avulla poistetaan suurentunut eturauhaskudos, jolloin virtsantulo helpottuu. Toimenpide voidaan tehdä joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa.

Toimenpiteen jälkeen asetetaan virtsakatetri, joka yleensä poistetaan samana iltana tai seuraavana aamuna. 

Laserhoidon avulla saadaan perinteisen höyläysleikkauksen veroinen oireiden lievitys, mutta pienemmillä jälkikomplikaatioilla, lyhyempikestoisella katerointiajalla ja nopeammalla toipumisella.

Perinteinen eturauhasen liikakasvun hoito on höyläysleikkaus. Siinä eturauhasen ahtauttava sisäosa poistetaan virtsaputken kautta tähystämällä.

Leikkaus tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellun silmukan avulla höyläämällä. Poistetut kudoskappaleet tutkitaan, jolloin saadaan myös varmuus siitä, että kysymyksessä on hyvänlaatuinen liikakasvu. Toimenpide on ollut käytössä jo noin 50 vuoden ajan ja sen tulokset ovat hyviä. Höyläysleikkauksen jälkeen potilas toipuu sairaalassa 1-2 päivää.