Silmälääkäri hoitaa ja ennaltaehkäisee silmäsairauksia
Säännölliset silmätarkastukset ovat tärkeä osa hyvinvointia ja sairauksien ennaltaehkäisyä.
Yli 40-vuotiaan on suositeltavaa käydä silmälääkärin vastaanotolla vähintään viiden vuoden välein tarkistuttamassa silmien terveyden tila.
Samoin jos silmiä kohtaa tapaturma tai koet yllättäviä, poikkeavia oireita näkökyvyssäsi, on syytä varata aika silmälääkärille.
Silmälääkärin vastaanotolle kannattaa tulla myös, jos silmässä on tulehdus tai kuivumisen tunnetta.
Silmäsairauksien diagnosointi ja hoito on keskeinen silmälääkärin osaamiseen liittyvä alue.
Yleisiä silmälääkärin hoitamia silmäsairauksia ovat:
- kaihi
- glaukooma
- silmänpohjan ikärappeuma
- näköhermon sairaus
- verkkokalvon sairaudet
- toiminnallinen heikkonäköisyys
- karsastus
- silmän etuosan tulehdukset.
Lisäksi silmälääkäriin voi hakeutua silmäluomien toiminnallisten häiriöiden vuoksi.
KAIHI
Yksi yleisimmistä silmäsairauksista on kaihi eli harmaakaihi. Kaihi aiheuttaa silmän linssin eli mykiön samentumisen. Mykiön samentumiseen ei ole lääkehoitoa, vaan se hoidetaan leikkaamalla. Kaihileikkaukset ovat yleisin kirurginen toimenpide maailmassa. Lue lisää kaihista ja kaihileikkauksesta.
GLAUKOOMA ELI SILMÄNPAINETAUTI
Glaukooma on etenevä, aluksi oireeton näköhermon sairaus, joka aiheuttaa ikärappeuman jälkeen seuraavaksi eniten näkövammaisuutta Suomessa.
Glaukoomassa näköhermo ja verkkokalvon hermosäiekerros vaurioituvat, aiheuttaen näkökenttäpuutoksia. Glaukoomassa näkökenttä tuhoutuu ensin reuna-alueilta ja pitkälle edetessään, varsinkin hoitamattomana, glaukooma voi johtaa merkittävään näön heikentymiseen, näkökentän kaventumiseen sekä lopulta jopa sokeuteen.
Silmänpaine on yksi suurimmista glaukooman riskitekijöistä. Pelkkä silmänpaineen mittaaminen ei kuitenkaan riitä glaukooman poissulkemiseksi, koska glaukoomaa voi esiintyä myös normaaleilla silmänpaineilla.
Muita glaukooman riskitekijöitä ovat mm.
- ikä,
- likitaitteisuus,
- sukurasite,
- silmän pigmenttihiukkaset ja
- mykiön hilseily.
Glaukooman hoidossa riittävän ajoissa tehty diagnoosi on tärkeää. Diagnosoinnissa käytetään apuna erilaisia silmätutkimuksia, kuten OCT-kuvausta, näkökenttätutkimuksia sekä silmänpohjan kuvauksia.
Tutkimustulosten avulla silmälääkäri tekee diagnoosin ja suunnittelee tarvittavan jatkohoidon.
IKÄRAPPEUMA
Verkkokalvon keskeisen alueen ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuden syy suomessa.
Ikärappeumassa verkkokalvon rakenne vaurioituu. Ikärappeumaa esiintyy kahdessa eri muodossa, niin sanotussa kuivassa sekä kosteassa muodossa.
Kuivassa muodossa verkkokalvolle kertyy kuona-aineita aiheuttaen näön heikkenemistä ja vääristymistä.
Kosteassa ikärappeumassa verkkokalvon alle kasvaa uusia heikkoja verisuonia, jotka aiheuttavat verenvuotoja, turvotusta ja edelleen näön heikkenemistä.
Kuivaan ikärappeumaan ei tällä hetkellä ole olemassa parantavaa hoitoa. Kostean rappeuman mahdollisimman varhainen toteaminen ja riittävän ajoissa aloitetut hoidot ovat keskeisiä hoidon onnistumisessa.
Mikäli silmälääkäri toteaa verkkokalvon ikärappeuman, suunnittelemme yksilöllisesti tarvittavat jatkotoimenpiteet ja ohjaamme tarvittaessa jatkohoitoon eteenpäin.