rasvamaksa – vakavasti otettava, mutta yleensä parannettavissa oleva sairaus
Rasvamaksa löytyy varsin usein ultraäänitutkimuksessa tai kohonneiden maksa-arvojen taustalta. Vaikka löydös on yleinen, taudin löytymiseen pitää suhtautua hälytyskellona: elimistön kyky varastoida rasvaa terveellä ja turvallisella tavalla on tullut tiensä päähän. Tällä on aineenvaihduntaan ja maksan terveyteen iso haitallinen vaikutus, joka ei välttämättä näy vielä toteamishetkellä verikokeissa. Haitat tulevat vuosien saatossa ja nipistävät monen kohdalla terveistä elinvuosista.
Rasvamaksassa rasvaa kertyy liikaa maksasolujen sisään. Rasvamaksataudista puhutaan silloin, kun yli 5% maksakudoksesta koostuu rasvapisaroista.
Maksan rasvoittuminen ei-alkoholista johtuen on huomattavasti yleisempää kuin alkoholin aiheuttama rasvoittuminen. Noin 75% rasvamaksataudeista on ei-alkoholiperäisiä.
Rasvamaksatauti on yleinen Suomessa; sitä todetaan noin joka neljännellä suomalaisella ja diabeetikoista 60-70%:lla on rasvamaksa. Rasvamaksatauti ei ole vain aikuisten tauti, vaan sitä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla.
rasvamaksataudin riskitekijät
Suomalaisilla on varsin yleisesti perintötekijöitä, jotka altistavat rasvamaksalle. Osassa geenivirheistä maksaan kertyy rasvaa jo normaalipainoisena ja maksa tulehtuu ja arpeutuu herkemmin.
Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin riskitekijöitä ovat tyypin 2 diabetes ja vyötärölihavuus. Rasvamaksa toisaalta myös lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydäntautiin. Sairastumisriskiin vaikuttavat ylipainon lisäksi perintötekijät.
Riittävä fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio, mahdollisten liitännäissairauksien hoito ja riittävä uni vähentävät sairastumisriskiä.
Käypä hoito -suosituksen mukaan säännöllinen liikunta vähentää maksan rasvapitoisuutta 20-30 prosenttia. Paras tulos saadaan, jos liikunta yhdistetään terveelliseen ruokavalioon.
Alkoholiperäisessä rasvamaksassa runsas ja pitkään jatkunut alkoholin käyttö on ensisijainen riskitekijä.
rasvamaksan oireet ja miksi on tärkeää tunnistaa
Maksan rasvoittuminen ei yleensä aiheuta oireita ennen kuin maksan toiminta on jo heikentynyt.
Lihavuus johtaa rasvan kertymiseen ihon alle ja sisäelimiin. Rasvaisessa maksassa insuliinin toiminta häiriintyy ja puhutaan insuliiniresistenssistä.
Insuliiniresistenssioireyhtymässä eli metabolisessa oireyhtymässä häiriintyvät
- sokeri- ja rasva-aineenvaihdunta,
- verenpaineen säätely,
- naisten- ja miesten sukupuolihormoninen toiminta,
- hyytymisjärjestelmä
- kihtiaineenvaihdunta.
Rasvamaksa on siksi merkittävä sydän- ja verisuonisairauksia lisäävä tekijä.
Rasvamaksaa ei voi todeta ilman tutkimuksia ja usein rasvamaksa todetaan, kun selvitetään syitä kohonneisiin maksa-arvoihin.
Rasvamaksa altistaa myös sidekudoksen muodostumiselle maksaan ja tila voi edetä maksan arpeutumiseen, eli maksakirroosiin. Maksakirroosin ainoa parantava hoito on maksansiirto. Rasvamaksaan liittyy myös kohonnut maksasolusyövän riski.
Koska alkuvaiheessa rasvamaksa ei aiheuta maksaan liitettäviä oireita, on tärkeä seurata maksan tilannetta kuvaavia laboratorioarvoja, kuten sokeri-, rasva- ja verenpainearvoja. Lisäksi kohonneiden maksa-arvojen syy tulee aika selvittää.
Edenneen rasvamaksasairauden arviointiin voidaan käyttää laskuria, joka perustuu yksinkertaisiin verikokeisiin.
Rasvamaksan hoito
Itse rasvamaksaan ei ole lääkehoitoa. Maksatulehdusta voidaan hoitaa lääkkeillä, ja myös liitännäissairauksia hoito on tärkeää.
Rasvamaksa on kuitenkin parannettavissa.
Tehokkain tiedossa oleva hoito on laihdutus ja sen jälkeen matalamman painon ylläpito ja hallinta. Tässä voidaan käyttää apuna lihavuuden lääkehoitoja ja ravitsemusterapiaa. Lisäksi vaikeassa ylipainossa lihavuusleikkaus edesauttaa rasvamaksasta paranemista. Tärkeää on hoitaa hyvin sokeri-, rasva- ja verenpainearvot lääkkeettömin ja lääkkeellisin keinoin
Rasvamaksa paranee yleensä n. 10 % painonlaskulla, joskus tarvitaan 15 % painonpudotus. Hyvä uutinen on se, että vaikka lihoessa rasva kertyy sisäelinten sisälle viimesijaisesti, laihtuessa rasva poistuu niistä ensimmäisenä. Tämä on lohdullista, koska rasvamaksan ja sitä kautta aineenvaihdunnan tervehdyttäminen ei vaadi yleensä täysin normaaliin painoon pääsemistä.
Ruokavalion voi valita yksilöllisesti. Merkitystä on kokonaisenergialla, ei niinkään ruokavalion koostumuksella. Liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja pienentää maksan rasvapitoisuutta myös painon laskusta riippumattomalla mekanismilla. Sekä aerobinen että lihaskuntoa edistävä liikunta ovat tehokkaita.
Rasvamaksahoidon ensisijainen tavoite on maltillinen painonpudotus. Lisäksi terveellinen ruokavalio on tärkeä osa rasvamaksan ehkäisyä ja hoitoa.
Neuvot terveelliseen ruokavalioon laati ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä:
Säännöllinen ateriarytmi edesauttaa terveellistä syömistä.
- Vältä rasvaista ruokaa ja rasvoissa suosi hyviä, pehmeitä kasvirasvoja.
- Lisää ruokavalioon reilusti kuitupitoisia vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyvätuotteita.
- Vähennä lisätyn sokerin käyttöä ja liiallisen suolan käyttöä.
- Vältä alkoholia.
Kokeneet ravitsemusterapeuttimme auttavat elämäntapamuutoksessa. Ajan varaat helposti tästä.