Kompastelen välillä syömisissäni
Alussa Piasta tuntui, että hän söi koko ajan. Viisi ateriaa päivässä tuntui paljolta ihmisestä, joka oli vuosikymmeniä syönyt epäsäännöllisesti.
”Tarvitsin kaikki 12 kuukautta, jotta omaksuin uuden tavan syödä.”
Vanhat tavat ovat kuitenkin sitkeässä. Kiireessä ne puskevat edelleen esiin, ja Pia unohtaa syödä. Silloin hän ottaa käyttöön puhelimen muistuttajan ja Eiran ravitsemusterapeutilta saamansa ohjeet.
”En pidä sitä takapakkina, vaikka välillä kompastelen syömissäni.”
Lihavuusleikkaus ei ole oikotie onneen, Pia tietää. ”Terveet elintavat ovat elinikäinen projekti.”
Nautin syömisestä entistä enemmän
Pia syö paitsi entistä useammin, myös entistä pienempiä annoksia. Leikkaukseen jälkeen mahalaukkuun ei mahdu isoja annoksia.
”Olen oppinut arvioimaan sopivan annoskoon silmilläni. Paras mittari on kuitenkin oma olo.”
Pia varaa aikaa syömiselle, ja syö rauhassa omaa kylläisyyttä kuulostellen. Kymmenen minuutin hotkaisuista tulee huono olo. Puolen tunnin lounas tekee hyvää vatsalle ja mielelle.
”Vaikka syön entistä vähemmän, nautin syömisestä ja perhe- ja ystäväpäivällisistä ehkä jopa enemmän kuin ennen.”