Perifeerinen ja sentraalinen kasvohalvaus
Kun kasvojen saman kasvonpuoliskon tahdonalaiset liikkeet heikentyvät tai puuttuvat kokonaan puhutaan perifeerisestä kasvohalvauksesta. Halvaus näkyy esimerkiksi suupielen roikkumisena ja nenän ja suupielen ryppyjen oikenemisena. Lisäksi silmäluomea on vaikea sulkea kunnolla ja otsanrypyt siliävät.
Tavallisesti mitään erityistä syytä halvauksen aiheuttajaksi ei löydetä ja tällöin halvausta kutsutaan Bellin pareesiksi.
Bellin pareesi johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä. Syytä ei tiedetä, mutta yhdeksi aiheuttajaksi on epäilty herpes-virusta. Kasvohermojen toiminta voi häiriintyä myös muista syistä kuten esimerkiksi borrelioosin tai kasvojen alueella esiintyvän vyöruusun yhteydessä.
Perifeerinen kasvohalvaus on hyvä erottaa
aivoverenkiertohäiriön aiheuttamasta sentraalista kasvohalvauksesta, jossa heikentyy vain alempi kasvojenpuolisko, mutta otsan ja silmien toiminta säilyy. Lisäksi aivoperäisessä kasvohalvauksessa on yleensä myös muita aivohalvauksen oireita.
Jos sinulla on tuntemuksia kasvohalvauksesta, tulee syyn selvittämiseksi hakeutua välittömästi lääkärin vastaanotolle.
Bellin pareesin hoito
Välittömästi halvauksen jälkeen tärkeintä on silmän suojaus sekä sen kostutus.
Bellin pareesiin ei ole parantavaa lääkehoitoa. Varhaisvaiheessa aloitettu kortisonihoito voi edistää paranemista ja mikäli kasvohalvauksen aiheuttaja on vyöruusu, hoidossa käytetään viruslääkettä.
Kasvon alueen fysioterapiassa opetellaan kasvojenkäsittelyharjoitteita, joiden avulla rentoutetaan myötäliikkeiden kiristämiä ilmelihaksia.
Pehmytkudoskäsittelyn ja ilmeiden uudelleenharjoittelun tavoitteena on saada kasvoille lisää liikkuvuutta sekä symmetrisyyttä kasvohalvauksen jälkeen.
Kokeneen kasvofysioterapeutin vastaanotto
Kasvohalvauksia hoitavan fysioterapeuttimme vastaanotolla käydään läpi kasvohermon toimintaa sekä toipumisen vaiheita potilaskohtaisesti. Hoidon kannalta on tärkeää, että halvauksen läpikäynyt potilas ymmärtää kasvojen anatomiaa sekä ilmelihaksiston toimintaa. Lisäksi oman kuntoutuksen kannalta on olennaista, että potilas ymmärtää juuri oman halvauksensa aiheuttamat haasteet, oireet sekä mahdollisuudet niiden hoitamiseen.
Hoidon eteneminen
Kun kasvolihasten jänteys ja ilmeet alkavat palautua, voidaan aloittaa ilmeiden, esim. hymyn, harjoittelu. Harjoittelu aloitetaan hyvin rauhallisesti, ei liioitellen eikä pakolla. Voimalla “ilmeily” tai yliyrittäminen saattavat lisätä kasvojen kireyksiä sekä mahdollisesti lisätä myös myötäliikkeitä. Kontrolloitu, ohjattu harjoitus aiheeseen perehtyneen fysioterapeutin kanssa varmistaa hoidon oikean etenemistahdin ja pitkäjänteisyyden.
Kasvohermohalvauksesta toipuminen ja tuki omatoimisessa harjoittelussa
Suurin osa kasvohermohalvauksen läpikäyneistä paranee täysin. Osalle potilaista saattaa kuitenkin tulla halvauksen jälkeen jälkioireena tahattomia myötäliikkeitä kasvojen halvaantuneelle puolelle. Tavallisin myötäliike on silmien sulkemiseen liittyvä suupielen vetäytyminen ylöspäin. Toinen tavallinen myötäliike on silmän siristys suuta liikuteltaessa. Myötäliikkeiden helpottamiseksi vastaanotolla harjoitellaan yhdessä erilaisia lihasten venytyksiä sekä käsittelyjä. Näistä sinulle tehdään omat henkilökohtaiset kotiohjeet.
Kotona tehtävien harjoitteiden ja käsittelyjen tekeminen vaatii sitoutumista sekä pitkäjänteisyyttä. Kasvofysioterapiakäynneillä pyritään yhdessä löytämään motivaatio sekä tsemppi potilaan omatoimiseen harjoitteluun.