Raudanpuute aiheuttaa moninaisia oireita

Raudanpuute on yleinen etenkin nuorilla naisilla

Raudanpuute on yleinen. Suomessa arvioidaan olevan noin 400 000 raudanpuutteista potilasta, joista vain pieni osa on anemiaa potevia eli alhaisen hemoglobiiniarvon omaavia. Suomessa ongelmat raudanpuutteen havaitsemisessa ja hoidossa aiheuttavat jopa 100 miljoonan euron kustannukset vuodessa.

Fertiili-ikäisistä eli hedelmällisessä iässä olevista naisista jopa 11-33 % arvellaan kärsivän raudanpuutteesta raskauksien ja kuukautisten vuoksi tapahtuvan raudanmenetyksen johdosta. Miehillä raudanpuute on paljon harvinaisempaa.

Raudanpuutteen diagnoosi on jokseenkin helppoa, jos veren hemoglobiinipitoisuus on alentunut eli potilaalla on raudanpuuteanemia.

Piilevän raudanpuutteen havaitseminen sen sijaan on vaikeaa, koska rautavarastot saattavat huveta olemattomiin eikä verenkuvassa nähdä raudanpuutteeseen sopivia muutoksia. Näin on jopa 40-60 %:lla potilaista. Tällöin epäily raudanpuutteesta syntyy potilaan oireiden perusteella, jotka ovat moninaisia ja voivat muistuttaa mm. kilpirauhasen vajaatoimintaa. Osalla potilaista oireet voivat olla invalidisoivia ja potilas voi olla kykenemätön selviytymään päivittäisistä toiminnoista, työstä puhumattakaan.

Raudanpuutteen oireita

Raudanpuutteen toteaminen ja tutkimukset

Perustutkimukset raudanpuutetta epäiltäessä ovat verenkuva sekä ferritiinipitoisuuden määritys. Alhainen ferritiinipitoisuus on merkki raudanpuutteesta. Oireisella potilaalla ferritiinipitoisuus < 30 µg/l tarkoittaa raudanpuutetta, mutta raudanpuutteisella potilaalla ferritiinipitoisuus voi olla huomattavasti korkeampikin.

Runsaat kuukautiset, useat raskaudet ja vuodot synnytyksissä viittaavat vahvasti raudanpuutteeseen, eikä verikokeilla todetun raudanpuutteen lisäselvityksiä, keliakiakokeita lukuunottamatta, välttämättä tarvita.

Muilla potilailla, miehet ja vaihdevuodet ohittaneet naiset, raudanpuutteen syy on selvitettävä. Syitä ovat esim. toistuvat verenluovutukset, keliakia tai helikobakteeri-infektio tai särkylääkkeistä johtuva verenvuoto suolistoon. Suolistoverenvuodon epätavallinen syy on suoliston hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet. Myös pitkään jatkunut happosalpaajien käyttö voi johtaa raudanpuutteen kehittymiseen.

Lapsilla rautavarastot voivat jäädä niukoiksi, jos äiti on ollut riittävän raudanpuutteinen raskauden aikana. Raudanpuutteen oireet voivat alkaa jo lapsuusiällä, mutta usein oireet alkavat, kun murrosikä käynnistyy, tulee kasvupyrähdys ja tytöillä alkaa kuukautiset.

Aluksi kannattaa yrittää muodostaa käsitys, kuinka kauan raudanpuute on kestänyt, koska jos raudanpuute on kestänyt yli 10-15 vuotta, on raudanpuutteen korjaaminen usein ongelmallista.

Raudanpuutteen hoito vie aikaa ja sen tehoa tulee seurata

Kun raudanpuute on todettu ja sen syy selvitetty, potilaan tulee käyttää rautaa riittävän kauan. Anemiapotilaan rautavarastojen korjaantuminen kestää anemian korjautumisen jälkeen suun kautta otettavalla raudalla n. 6-12 kuukautta, kun hoitona on kaksi ferrorautatablettia á 100 mg päivässä. Korjaantumista seurataan toistuvin verikokein. Omatoimisia rautakuureja on syytä välttää, koska niihin saattaa liittyä oikean taudinmäärityksen vaikeutuminen ja viivästyminen sekä liiallisen raudan kertyminen. Raudan kertyminen elimistöön on vahingollista.

Rautaa sisältävät valmisteet voivat aiheuttaa ylävatsavaivoja kuten kipua, vatsan turvotusta, pahoinvointia, närästystä, ummetusta tai ripulia. Ulosteet värjäytyvät tummiksi tai mustiksi. Hampaat saattavat värjäytyä. Yliherkkyysreaktiot ovat kuitenkin harvinaisia. Maha-suolikanavan haittojen ilmetessä valmistetta kannattaa yrittää vaihtaa, koska yksilöllisiä eroja valmisteiden siedettävyydessä on henkilöstä toiseen.

Osalla potilaista vatsavaivat ovat niin voimakkaita, että ne estävät suun kautta otettavien rautavalmisteiden käytön. Tällaisissa tilanteissa on mahdollista korjata rautavarastot antamalla rautaa suoneen.

Esa Soppi
LKT, sisätautiopin dosentti