1. Millainen on tyypillinen rintojen suurennusleikkausta harkitseva potilas?
Iso ikäryhmä ovat 18–25-vuotiaat naiset, jotka haluavat korjata rintojen muotoa tai kokoa. Tällöin mielessä saattaa olla toive suuremmista rinnoista tai rintojen kokoeron tai synnynnäisen rakennepoikkeavuuden korjaaminen.
Toinen tavallinen asiakasryhmä koostuu yli 35-vuotiaista, jo synnyttäneistä naisista, jotka toivovat rintoihin sitä volyymia, joka sieltä on raskauksien ja imetysten myötä kadonnut. Lähes kaikki haluavat rintoihin myös lisää ryhtiä. Joskus rintojen ryhdistysleikkaus eli mastopexia ja rintojen suurennusleikkaus tehdäänkin samanaikaisesti.
2. Millaisia implantteja on käytössä ja miten ne eroavat toisistaan?
Kaikki Suomessa käytettävät implantit ovat silikonista valmistettuja. Ne voidaan jakaa muodon perusteella anatomisiin ja pyöreisiin. Anatomiset implantit ovat pisaran mallisia, pyöreät symmetrisiä.
Uudentyyppisissä pyöreissä, esimerkiksi Motiva Ergonomix® -implanteissa silikonigeeli on niin pehmeää, että niiden lopullinen muoto sijoittuu anatomisen ja perinteisen pyöreän implantin välimaastoon. Tällaisia implantteja olemme Eiran sairaalassa käyttäneet jo neljän vuoden ajan.
Suomessa ja Pohjoismaissa on perinteisesti suosittu anatomisia implantteja. Anatomisten implanttien pinnan täytyy olla karhea, jotta epäsymmetrinen implantti ei kääntyisi. Viime vuosina laajoissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että karhea pintarakenne aiheuttaa pitkällä tähtäimellä ongelmia, esimerkiksi kaksoiskapseloitumista ja harvinaista imukudossyöpää, ALCL:aa (Anaplastic Large Cell Lymphoma). Kaksoiskapselissa toinen kapseli muodostuu implantin myötäisesti, toinen implanttitaskun seinämään. Näiden väliin jää usein hieman nestettä, jolloin implantti ei kiinnity, vaan saattaa pyörähtää keskipisteeseensä nähden. Perinteisten implanttien käytöstä on Eiran sairaalassa lähes luovuttu jo vuosia sitten. Pyöreissä, sileäpintaisissa ja lähes sileäpintaisissa implanteissa näitä ongelmia ei ole.
Mikäli pisaran mallista eli anatomista implanttia tarvitaan, vaihtoehtona on täysin uusi implanttityyppi Motiva Anatomical®. Se on pisaran muotoinen, mutta pintarakenteeltaan sileä. Implantissa olevien ”kiinnityskorvakkeiden” avulla implantti ommellaan rintakehän seinämään ja siten estetään sen ”pyörähtäminen.” Olemme ottaneet Eiran sairaalassa tämän implantin Suomessa ensimmäisinä käyttöön ja järjestäneet siitä koulutusta suomalaisille plastiikkakirurgeille.
3. Miten implantti asennetaan? Jääkö leikkauksesta pysyvät arvet?
Implantti asennetaan rinnanaluspoimusta, jonne jää melko huomaamaton, 4 - 4,5 sentin arpi. Implantin sisään viemiseen käytetään suppilomaista instrumenttia, jolloin implantin asennus on mahdollisimman steriiliä ja hellävaraista. Periaatteena on, että implantti joutuu mahdollisimman vähän kosketuksiin potilaan ihon kanssa.
4. Mihin implantti sijoitetaan?
Tavallisimmin ison rintalihaksen alle. Näin implantti kätkeytyy paremmin varsinkin hoikilla naisilla ja kapselikovettumien riski on pienempi. Kudokset eivät vuosien varrella ohene yhtä paljon kuin silloin, jos implantti laitettaisiin rintarauhasen alle. Myös mammografiatutkimus onnistuu paremmin. Lihas suojaa ja tukee implanttia, se ei ole pelkästään ihon ja rauhaskudoksen varassa. Lihas on aktiivista kudosta, jonka paksuuteen voi itsekin vaikuttaa. Kipua on kuitenkin paranemisvaiheessa hieman enemmän, kun implantti laitetaan rintalihaksen alle.
5. Tapaanko leikkaavan kirurgin ennen leikkausta?
Tapaat. Ensimmäisellä käynnillä selvitetään huolellisesti toiveesi ja motivaatiosi leikkauksen suhteen sekä perusterveydentilasi, lääkityksesi ja mahdolliset allergiasi. Kliinisen perustutkimuksen jälkeen keskustellaan implanttien ominaisuuksista sekä leikkauksen kulusta, riskeistä ja toipumisesta. Toisella käynnillä valitaan implantin malli ja koko. Lisäksi lääkäri käy kanssasi läpi jälkihoitoon ja rintojen seurantaan liittyviä asioita.
6. Miten selvitän kirurgin luotettavuuden?
Päätyönään esteettistä plastiikkakirurgiaa tekevät plastiikkakirurgin oikeudet omaavat kollegat löytyvät Suomen esteettiset plastiikkakirurgit ry:n kotisivuilta, www.suomenplastiikkakirurgit.fi. Jäseneksi päästäkseen henkilön pitää olla plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja toimia päätyönään esteettisen plastiikkakirurgian erikoislääkärinä. Lisäksi vaaditaan, että plastiikkakirurgi on toiminut yhtäjaksoisesti päätyönään vähintään kaksi vuotta esteettisen plastiikkakirurgian erikoislääkärinä ja että hänen jäsenhakemustaan puoltaa kaksi yhdistyksen jäsentä.
Tärkeää on myös, että kirurgilla on aikaa kuunnella ja perehtyä potilaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
7. Kauanko leikkaus kestää ja kuinka siitä toipuu?
Leikkaus tehdään nukutuksessa ja se kestää 1 - 2 tuntia. Toipumisaika vaihtelee paljon riippuen muun muassa implanttien koosta ja rintakudosten venyttyneisyydestä. Kudoksia voivat venyttää esimerkiksi imetys tai painonpudotus.
Kivun tuntemukset vaihtelevat yksilöllisesti, mutta kipulääkkeet auttavat ensimmäisinä päivinä.
Liikkuminen oman voinnin mukaan on sallittua ja toivottavaakin, sänkyyn ei pidä jäädä.
Kevyttä toimistotyötä voi yleensä tehdä noin viikon kuluttua leikkauksesta, mutta fyysisesti raskaissa töissä tarvitaan 2 - 3 viikon sairausloma.
Urheiluharrastukset voi aloittaa 3 - 4 viikon kuluttua, rintalihastreenin kahden kuukauden kuluttua toimenpiteestä.
8. Onnistuuko imettäminen implanttien asentamisen jälkeen?
Onnistuu, sillä tavallisessa rintaimplanttileikkauksessa rintatiehyitä ei katkaista. Joissakin rinnan muotopoikkeavuuksia korjaavissa leikkauksissa maitotiehyitä joudutaan katkaisemaan, jolloin imettäminen ei välttämättä leikkauksen jälkeen onnistu. Siitä kuitenkin informoidaan aina potilasta.
9. Vaikuttavatko implantit mammografian tuloksiin?
Jos implantit ovat rintalihaksen päällä, ne saattavat estää mammografian tekemisen tai kuvien tulkinnan. Jos implantit ovat rintalihaksen alla ja kohtuullisen kokoiset, mammografiatutkimus ja kuvien tulkinta yleensä onnistuu. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä MRI-tutkimus eli rintojen magneettikuvaus, joka on selvästi mammografiaa tarkempi tutkimus.
Asiantuntijana artikkelissa on haastateltu Eiran sairaalan plastiikkakirurgia Minna Rautiota.
Toimittajana Mervi Hentunen.